Jukola juostu – miten meni?

Essun ykkösjoukkueen (nro 36) aloittaja Anni Jantunen lähtösuoralla. Kuva: Kimmo Hirvonen
Kotka-Jukola on ohitse ja varusteet pesty ja kuivattu. Tuloksia, osuusaikoja ja rastivälejä spekuloitu. Nukuttu univelat pois. Suunniteltu jo ensi vuoden Jukolaan menoa. Mutta palataan silti vielä Kotka-Jukolaan ja erityisesti essulaisten edesottamuksiin siellä. Nyt selviää mm. mitä Anssille tapahtui lähtöviitoituksella, kenet entisen maailmanmestarin Hanne voitti osuusajoissa Jukolassa (!) ja missä joukkueessa oli neljä alle 16-vuotiasta juoksijaa!
Venlat
Venlojen viestiin osallistui peräti 17 joukkuetta Essusta. Valmennuksen valitsemia edustusjoukkueita olivat joukkueet 1-3. Viime vuonna ykkösjoukkue oli juossut sijalle 36 ja nyt oltiin hakemassa selkeästi parempaa sijoitusta – olihan kevään Viestiliigakin sujunut hyvin Essun naisilta. Kakkos- ja kolmosjoukkueetkin olivat varsin iskukykyisiä ja molemmat olivat juosseet Mikkelissä viime vuonna top100:n joukkoon. Essun Venla-joukkueista maaliin saatiin 16, yhdelle joukkueelle tuli valitettava keskeytys ankkuriosuudella.
Viesti starttasi lauantaina puoli kahden aikaan ja juuri viestin startin kanssa samanaikaisesti kilpailukeskuksesta katkesivat sähköt. Myös Ylen tv-lähetys katkesi ja hieno Venlojen lähtö jäi näkemättä kotisohvilta. Ykkösjoukkueen avasi Anni Jantunen, joka toi joukkueensa sijalla 38 vaihtoon. Sateisessa metsässä avausosuutta juoksivat Essun naisten kanssa mm. JRV:n Inka Nurminen, IFK Göteborgin Erika Källvik Leufvén ja Nydalenin Anne Marie Hausken Nordberg, joista jälkimmäinen vei osuuden voiton.
Anni Jantunen Essu 1, osuus 1, vaihtosija 38 +3:19 (joukkueen aika kärjestä)
” Avausosuus lähti hyvin käyntiin eikä sadekaan haitannut. Hieman radan puolivälin jälkeen kolautin jo valmiiksi kipeän jalkani ja se sekoitti ajatukseni niin, että lähdin juoksemaan väärään suuntaan toiselle hajonnalle menevän letkan mukana. Jotenkin sain kuitenkin koottua itseni vielä väärällä hajonnalla pyörimisen jälkeen, ja enempää virhettä ei sitten loppumatkasta enää onneksi tullut.”

Essu 1 oli GPS-seurattavissa joukkueissa ja tässä ykkösosuuden Annille laitetaan gps-laitetta. Kuva: Ilkka Metsälä
Kakkosjoukkueessa toinen Anni eli Anni Mäki-Hokkonen vaihtoi muutama sija Anni J:tä alempana ja 8 sekuntia perässä. Kolmosen avaaja Nokelaisen Liisa tuli vaihtoon sijalla 113 ja 7:13 kärkeä perässä. Nelosjoukkueen Essi Kankainen avasi hienosti joukkueensa viestin ja tuli sijalla 100 vaihtoon, +6:08 kärkeen.
Kakkososuudelle ykkösjoukkueesta lähti hyvää juoksukuntoa kevään kisoissa osoittanut Liisa Raasakka. Alkumatka meni hyvin, mutta lopussa tuli virhe, jolla saatiin valittavasti ei-niin-toivottua näkyvyttä myös tv-lähetyksessä.
Liisa Raasakka Essu 1, osuus 2, vaihtosija 30 +6:56
” Tiesin, että meillä on hyvä joukkue ja Anni on erinomainen avaaja. Varauduin kuitenkin kaikkeen, ja lähdin tekemään omaa suoritusta riippumatta siitä, millaisissa asemissa pääsen maastoon.
Huomasin heti, että juoksu tuntuu hyvältä ja vaivattomalta, vaikka maastopohja oli välillä yllättävän möykkyinen. Avausosuuden urat helpottivat suunnistusta ja etenemistä joissain kohdissa. Tein omaa työtä ja huomasin parin rastin jälkeen olevani yksin naapuriseura HS:n Tereza Smelikovan kanssa. Tein pienen virheen ja iso letka tuli ohi. Lähdin sitten kelaamaan kiinni ja ohittelemaan, mutta se reissu kosahti pahasti rastille 15. Tein rastia lähestyessä massiivisen virheen ja jäin pyörimään hajontarastialueelle ensimmäisen osuuden letkojen kanssa. Lippu löytyi lopulta, mutta loppuradasta suunnistus meni vähän säntäilyksi. Lopun juoksupätkä oli armotonta taistelua sen jälkeen, kun olin väsyttänyt itseäni tekemällä virheitä ja kelaamalla kiinni.
Oma suoritus harmitti, mutta suunnistus oli hauskaa ja minulla oli myös paljon onnistuneita pätkiä. Oli hienoa kisata ykkösjoukkueessa ja päästä palkinnoille, vaikka vain yksi joukkueemme neljästä juoksijasta koki oikeasti onnistuneensa kilpailussa (hyvä, Hanne!).
Sade ei tuntunut oikeastaan ollenkaan kilpailusuorituksen aikana, mutta kilpailun seuraamista ja kisapaikalla oleskelua se kyllä vaikeutti. Olin kisani jälkeen niin jäässä, että olin suihkussa varmaan yli tunnin.”

Liisa viimeisellä rastilla yhdessä Järlan Leonie Mathisin kanssa. Kuvassa myös ykkösosuuden juoksija. Kuva: Kimmo Hirvonen
Essu kakkosessa viestiä vei Emmi Markki, joka onnistui nostamaan joukkueensa sijoitusta hienosti liki 30 sijaa.
Emmi Markki Essu 2, osuus 2, vaihtosija 38 +7:37
” Mun juoksu Venloissa oli kokonaisuudessaan ihan hyvä yhtä virhettä lukuun ottamatta. Kakkosrastille tein virheen ja sen jälkeen joutui vähän ohittelemaan, mutta onneksi sain sijoja lopulta nostettua.
Maasto ja ratakin oli aika lailla sellainen mitä olin odottanut, ja sateisessa säässä oli hyvä juosta. Kokonaisuudessaan oli siis jälleen tosi kiva Jukola-viikonloppu!”
Essu kolmosessa Sara Niva toi joukkueensa vaihtosijalle 205, puolisen tuntia kärjestä. Edustusjoukkueiden takana joukkueessa Essu 11 Raasakan Maija onnistui hyvin tällä naisten pisimmällä osuudella ja nosti joukkueensa sijoitusta peräti 171 sijaa ollen Essun toisen osuuden juoksijoista kolmanneksi nopein.
Maija Raasakka Essu 11, osuus 2, vaihtosija 318 +43:37
”Kotka-Jukola oli neljästoista Jukolan viesti -tapahtuma, johon osallistuin. Juoksin lauantaina Venlojen viestissä toisen osuuden sekä sunnuntaina aamulla Jukolan viestissä kuudennen osuuden, eLadiesJr -joukkueessa. Molemmat sujuivat enimmäkseen erinomaisesti, mikä tekee tämän vuoden Jukolasta suorituksellisesti parhaan Jukolani koskaan.
Pääsin Venlojen viestin osuudelleni sijalta 489, ja juoksin sujuvan, nousujohtoisen suorituksen ja sain nostettua joukkueemme sijoitusta. Suunnistukseni sujui kauttaaltaan sujuvasti, etenemisvauhti olisi voinut olla hieman kovempikin, mutta kanssajuoksijoiden yleisvauhti ei tätä oikein sallinut. Jatkuva vesisade ei haitannut metsässä lainkaan, vaikka pilasikin itse tapahtuman hengen kokonaan. Tulin metsästä niin nopeasti, että seuraava juoksijamme ei aivan ehtinyt puomille ajoissa – kyse oli toki vain sekunneista.”
Essu 7 koostui kokonaan nuorista ensikertalaisista ja he saivat hienosti hyväksytyn suorituksen ja varsin mukavan sijoituksen 190. Tämä oli Essun joukkueista viidenneksi paras. Joukkueessa juoksivat Sara Kauniskangas, Kaisa Kirves, Susanna Suominen ja Venla Hilasvuori. Kaikki tytöt ovat vuonna 2011 syntyneitä! Pitkän kakkososuuden juoksi Kaisa.

Kuvan keskeltä hieman vasemmalla näkyy Essu seiskan aloittaja Sara Kauniskangas. Kuva: Karo Holmberg.
Kaisa Kirves Essu 7, osuus 2, vaihtosija 272 +38:26
”Oletin, että kisa olisi vaikeampi suunnistuksellisesti kuin se oikeasti oli, koska uria oli jo tosi paljon ja ne olivat selkeitä, vaikka oltiin vasta toisella osuudella. Hajontarasteilla ne välillä menivät vääriin suuntiin ja kaksi kertaa tuli käytyä väärällä hajonnalla sen takia ja myös koska silloin vaan jostain syystä en ollut keskittynyt niin paljoa suunnistamiseen. Oli hyviä letkoja, joita pystyin hyödyntämään, mutta varsinkin radan loppupuolella tuli kovempia letkoja ohi, joihin en päässyt mukaan vauhdin takia. Sen kyllä huomasi, että toisella osuudella ei ollut ketään minun ikäisiäni ja aikuiset menivät välillä aika kovaa, jolloin oma suunnistus saattoi vähän jäädä, kun piti juosta kovaa, jotta pysyi letkassa kiinni. Onnistuin hyvin pitämään suorituksen kasassa, vaikka muutama virhe tuli. Maasto oli mukavaa ja selkeää paitsi kiviä olisi kyllä voinut olla vähemmät. Maasto oli kivan nopea. Sade ei ollenkaan vaikuttanut suoritukseen, kun en edes muista satoiko suorituksen aikana juurikaan tai oliko kartta märkä.”
Kolmososuus oli Venlojen viestin lyhin, mutta pituutta silti 6,1 km, joten mistään verkkalenkistä ei ollut kyse. Osuuden nopein oli Kalevan Rastin Marika Teini. Essu ykkösessä Maria Määttänen juoksi kolmososuuden.
Maria Määttänen Essu 1, osuus 3, vaihtosija 34 +11:45
” Oli todella hienoa päästä juoksemaan erittäin hyvässä joukkueessa. Omassa suorituksessa jäi kuitenkin runsaasti parantamisen varaa, sillä tein useamman itselleni suhteellisen suuren virheen. Oma lähtöpaikka oli ehkä hieman haastava, suhteellisen kaukana kärjestä ja ympärillä olevat suunnistajat juoksivat kyllä kovaa, mutta rastinottovirheitä tuli runsaasti. Tämä heijastui myös omaan tekemiseen, vaikka suhteellisen kokeneena suunnistajana tällaisissa tilanteissa pitäisi osata luottaa omaan tekemiseensä.”
Kakkosjoukkueen Lydia Mårtenson juoksi upean osuuden (osuustulos 31) ja nosti kakkosjoukkueen vaihtosijalle 36. Kolmosjoukkueen kolmososuutta vei Venla Tikkanen, joka sai nostettua joukkueensa sijoitus parisenkymmentä sijaa (205 > 179).
Ankkuriosuus oli 9,2 kilometriä. Kärjessä osuudelle lähtiessä oli Kalevan Rasti, jonka ankkurina oli Elisa Mattila. Essu ykkösestä joukkuettaan kohti palkintosijoja hilaamaan lähti Hanne Hilo, joka onnistuikin tässä hyvin tuoden ykkösjoukkueen maaliin sijalla 18. Venloissa palkitaan 25 parasta joukkuetta, joten palkinnoille päästiin! Osuusajoissa Hanne oli 10., +3.52 osuuden nopeimman Sanna Fasthin perässä (mainittakoon, että Sanna Fasth oli liki kaksi minuuttia nopeampi kuin osuuden toiseksi nopein juoksija OK Linnen Pia Young Vik).
Hanne Hilo Essu 1, osuus 4, loppusija 18 +13:52
”Huomasin heti että oli aika hyvä fyysinen päivä, mikä on oikein kiva kun olen tehnyt niin paljon sprinttiä koko kevään. Eli heti kirin kiinni pari juoksijaa ja sain hyvällä alulla ohitettua muita, kun otin omat hajonnut hyvin. Painelin sit kivikkoisia uria pitkin ja yhtäkkiä ne urat loppu ja tiesin että ollaan uudella alueella ja pakko olla putkea. Siinä pieni virhe mutta ei hidastanut vauhtia ja taas ohittelin muita.
Ennen pitkää väliä näin HS Ellin (Punto) tulevan vastaan ja hämmennyin että onko häneltä jäänyt rasti välistä. Mutta sitten näin että pitkälle rastivälille tarjottiin sieltä tiekiertoa ja lähdin sitä toteuttamaan. Siellä tiellä näkyi taas pari joukkuetta ja sen jälkeisessä puskassa pääsin heistä ohi. Tämän jälkeen oli tiukka rasti vielä, mutta tulin tosi hyvin ja fiilistelin sitä mitä Inka Nurminen oli sanonut aloituksestaan: ”Rastit vaan tuli vastaan ja homma sujui tosi hyvin – oli super siistiä juosta kärjessä”. Sama fiilis mulla oli matkan aikana ja loppuun tiesin että piti vielä olla tosi tarkkana kun tyhjällä alueella oli rasti jonne ei ollut uraa.
Sit täyttä vauhtia maaliin ja loppusuoralle noustessa Pietu (Hyvärinen) oli siinä toimitsijana huutamassa että sun sisko meni juuri. Oltiin Jennyn kanssa aprikoitu että kumpi pääsee ekana maastoon (Jenny oli kolmososuudella Essu 8:ssa). Lopulta mä pääsin noin minuuttia ennen ja siinä loppusuoralla sain täysillä kiriä että sain Jennyn kiinni ja hänkin kuuli kuulutuksesta et tulen ja näki minut sivulla ja alkoi kiriä. Lopulta leimattiin täysin samaan aikaan maalissa.
Mielessä oli matkan aikana et haluan nostaa meidät palkinnoille. Lähdin sijalta 36 ja tiesin ettei 25 niin paljoa ollut. Tiesin kuitenkin, ettei se tapahdu ilman puhdasta ja kovaa suoritusta, joten fokus oli suoriutua mahdollisimman hyvin ja tehdä tarkkaa suunnistusta. Joten oli siistiä vielä päästä selvästi 20 sakkiin ja vielä IFK Göteborgin kakkosjoukkueen ohi lopussa :)”
Essu kakkosen ankkurina Kiia Miettinen toi joukkueen sijalla 49 maaliin, vajaa puoli tuntia kärjestä. Tämä on melko sama sijoitus kuin kakkosella viime vuonna, vain 4 sijaa alempi. Kolmosjoukkueen ankkurina oli Dominika Mérő, jolle oli tullut pieni jalkavamma juuri ennen Jukolaa. Hän pystyi kuitenkin juoksemaan ankkuriosuuden. Loppusijoitus kolmosella oli 134.
Dominika Mérő Essu 3, osuus 4, loppusija 134 +1:04:30
” Olen onnellinen, että pystyin juoksemaan Jukolassa tuoreen nilkkavamman jälkeen. Juoksin vain varovasti, eli mulla oli tarpeeksi aikaa nauttia kaunista maastosta.😀
Suurimmaksi osaksi meni virheettömästi ja pystyin keskittymään, tein virhettä kun tapasin tuttuja😆 Myös hyvä, että olen yhä itsevarmempi Skandinavian maastossa. On kiva nähdä, kuinka iloisia suunnistajat ovat, eli me urheilemme tällaisessa erikoisessa säässä. Mulle sade oli häiritsevää vain ennen ja jälkeen juoksun. Mutta jukolasauna oli selvästi elintärkeä.😌”

Dominika ja valmennusporukan Määttälän Marko.

Dominika tapasi Kotkassa luonnollisesti kotkan, virtahevon ja muita tuttuja!
Essun naisten loppusijoitus 18 oli paras sitten vuoden 2021, jolloin juostiin Napapiiri-Jukolassa. Siellä ykkösjoukkue oli 14. Tuosta joukkueesta Kotkassa mukana olivat Hanne ja Maria. Tämä 18. sija jätti kuitenkin aika lailla nälkää tuleviin viestikoetuksiin. Varsinkin kun joukkueessa kaikki eivät aivan yltäneet normaalisuoritukseensa. Palkintojenjaossa nähtiin kuitenkin ihan ansaitusti iloisia ilmeitä. Venlojen voitto meni viime vuotiseen tapaan IFK Göteborgille, joka ilman ykköstähteään Simona Aebersoldiakin pystyi voittamaan. Toiseksi tuli Kalevan Rasti.

Tulihan se perinteinen sydänkin palkintojenjaossa. Joukkue vasemmalta oikealla: Anni, Liisa, Maria ja Hanne.
Jukolan viesti
Essun miehiä lähti märkään Kymin yöhön 12 joukkueellista. Edustusjoukkueita näistä olivat Essu 1 ja Essu 2. Viime vuonna Mikkelissä ykkösjoukkue oli sijalla 89 ja kakkosjoukkueen sijoitus oli 138. Tänä vuonna ykkösjoukkue paransi parikymmentä sijaa ja oli 69 (top50 Vuokatissa 2027?). Kakkosjoukkueelle tapahtui harmillinen hylkäys vitososuudella. Siinä vaiheessa joukkue oli sijalla 119.
Viesti starttasi perinteisesti klo 23. Vesisade ei ollut juuri päivän aikana tauonnut, joten Jukolassa päästiin varsin märkään metsään ja melko mutaiselle vaihtoalueelle. Essu ykkönen oli ensimmäisessä väliajassa sijalla 85 ja siitä avausosuuden juoksija Anssi Vesanto lähti nostamaan joukkuetta ja toi ykkösen mainiosti vaihtoon sijalla 54.

Pientä verkkaa ennen lähtöä. Anssi valmistautumassa aloitusosuuteen. Kuva: Kimmo Hirvonen
Anssi Vesanto Essu 1, osuus 1, vaihtosija 54 +3:12
” Kyseessä oli ensimmäinen avausosuuteni Jukolan viestissä. Olen avannut muita viestejä aina Tiomilasta Mannaan ja Lakeuden viestiin, mutta toki Jukolassa on aina oma hohtonsa. Viikolla olo oli varsin leppoisa, mutta lauantaina iltapäivällä jännitys nousi. Kisapaikalla sää oli sateinen ja siten tunnelma seurateltalla oli tiivis, mutta rento. Verkalla jännitys laantui hivenen ja varttia ennen lähtöä olo oli rauhallinen.
Lähtöviivalla olo oli odottava ja tiedostin, että ensimmäinen kilometri mennään kovaa. Minuutti ennen lähtöä olo oli hyvä ja odottava. Lopulta lähtöpilli soi ja liikkeelle.
Noin viisi sekuntia lähdön jälkeen joku edessäni kaatui, yritin väistää ja samalla hetkellä jonkun jalka osui minuun sivulta ja seuraavassa hetkessä olin maassa. Yritin pitää kartasta kiinni, päästä ylös ja saada irronneen lampun takaisin päähäni. Juoksijoita meni ohi valtavaa vauhtia. Ei muuta kuin takaa-ajoon ja asettelemaan lamppua takaisin päähän vauhdissa.
K-pisteelle juoksin mahdollisimman paljon sijoja napsien, ja tunnistettuani muutaman takaani startanneen tutun hahmon kaukana edessä arvioin sijoituksekseni noin 400. K-pisteeltä pusikon läpi tielle jotakuinkin rastiväliviivaa pitkin tielle ja tietä pitkin eteenpäin. Suuri letka lähti suon ja tiheikön muodostamaa kuviorajaa kohti hakkuuaukkoa, mutta päätin jatkaa kyseisen suon ympäri tietä pitkin. Juostessani yksin ajopolulla ja nähdessäni katkeamattoman valojonon vasemmalla ajattelin, että tämä on joko hyvä tai huono ratkaisu.
Liityin letkaan hakkuuaukolla ja rastinotto onnistui varsin hyvin. Ensimmäisellä väliaikarastilla näin muutamia huippujoukkueita ja mieli rauhoittui hivenen.
Juomarastin jälkeisellä putkipätkällä jäin aavistuksen juoksemalla, mutta sen jälkeiset hajonnat onnistuivat hyvin ja hetkittäin sai jopa juosta yksin. Pitkän putkivälin alkaessa otin paikkani letkassa, ja hetken kuluttua kuulin kaudella 2024 EsSua edustaneen Anders Haugskotin äänen takaani. Pikaisen juostessa käydyn suomalais-norjalaisen yhteistyötuumauksen perusteella päätimme juosta isoja polkuja oikealta ympäri, johon kaikki muutkin sittemmin suuntasivat.

Pitkä ”putkiväli”, jossa Anssi ja Anders etenivät yhdessä oikean kautta polkuja seuraillen. Tämä oli valinta, jonka suurin osa gps-joukkueista teki. Osa huipuista, muun muassa Kasper Fosser eteni vasemmalta lammen kiertäen.
Rastin 14 hajonnalla pääsi todistamaan todellista pummaamista. Näky ja äänimaisema oli kokonaisuutena tavallaan kauniin kaoottinen, kun hajontahässäkkä toimi ja huippujoukkueita säntäili eri suuntiin ja koodihuutelut raikuivat sateisessa kesäyössä. Selvisin itse pienellä kaarroksella ja pysähdyksellä, ja jälleen oli isompi porukka kasassa.

Rastin 14 kinkkiset hajonnat. Samassa kuvassa näkyy ykkösrastin hajonnat.
Lopun hajonnalla onnistuin pitämään pakan jotenkin kasassa, ja lopun fyysisellä putkipätkällä yritin juosta niin kovaa kuin vaan pystyin, mutta eroa syntyi yllättävän paljon juoksuvoimaisiin kavereihin nähden. Vaihdossa 54. sija, eroa +3.12 ja kartta Larille. Oma osuus hoidettu ja ei muuta kuin nauttimaan Jukolan yöstä.”

Tapaaminen Jukolan yössä; Anders ja Anssi. Tässä jo maalissa.
Kakkosjoukkueen avaaja oli kolmatta Jukolaansa juokseva nuori Eero Martomaa.
Eero Martomaa Essu 2, osuus 1, vaihtosija 113 +7:36
”Kisa sujui ihan ok, alussa oli aika paljon turhaa säätämistä hajontarastien kanssa, jossa kärkiletkat karkasi käsistä. Siitä lähdin hiljaa nostamaan sijoitusta sen minkä pystyin ja lopussa tuli taas säätämistä hajonta rastien kanssa. Keli oli kylmä, sateinen ja sumuinen. Maasto oli vaihtelevaa: oli hyvää alustaa juosta, mutta myös tosi huonoa, jossa täytyi katsoa mihin jalkansa laittoi.”
Pimeimmässä yössä ykkösjoukkuetta vei eteenpäin Lari Pernu, joka onnistui nostamaan sijoituksen 54 > 36. Lari lähetti pitkälle yölle Daniel Raution, joka toi joukkueen sijalla 52 vaihtoon. Muissa joukkueissa kolmososuudella juoksi mm. HS:n Topi Syrjäläinen, Stora Tunan Joakim Svensk ja Göteborgin Gustav Runefors, joten aika kovassa sakissa siinä oltiin.
Daniel Rautio Essu 1, osuus 3 vaihtosija 52 +24:03
” Pääsin omalle osuudelleni hyvässä asemassa, noin sijoilla 30, Anssi ja Lari olivat juosseet hyvin. Ykkösrastilla ajauduin hieman epäoptimaalisesti rastiväliltä mistä syntyi pieni hermostuminen. Tästä syntyi sitten seuraavalla rastilla isompi virhe ja ajautuminen pahaan viidakkoon. Sen jälkeen sain hieman parannettua hetkeksi tekemistä kun sain seuraa muista osuuden juoksijoista. Fyysinen vire oli aika huono, joten roikuin vain lähinnä muiden perässä ja suunnistus unohtui yhdellä hajontarastilla ja letka karkasi. Hieman tämän jälkeen taas unohdin tarkistaa kompassin tielle tultaessa ja lopputuloksena useampi sata metriä tietä väärään suuntaan ja takaisin. Loppuradan pitkällä välillä en tehnyt ollenkaan omaa reitinvalintaa vaan lähdin valojen perään, tuloksena surkea reitinvalinta, ajautuminen pahaan nokkospuskaan ja lamput karkasi. Viimeiset rastit löytyvät kohtalaisesti, mutta reissu oli pitkä. Kisan jälkeen tulospalvelussa oli kuitenkin ongelmia, emitissä ei kuulemma ollut mitään tietoja. Itkumuurilla paleltiin kisan jälkeen pitkä tovi kun tietoja kaivettiin jollain vanhemmalla systeemillä. Lopulta hyväksytysti. Omaan suorituksen aikana sadetta ei edes huomannut, ennen kisaa se ärsytti jonkin verran. Kotiin tuomisina kisasta oli nokkosenpistoja täynnä olevat jalat ja kauden huonoin kisa.”
Ykkösjoukkueen nelososuudella Rinat Gabitov jäi alussa kärkeen enemmän, mutta juoksi parin ekan kilsan jälkeen hyvää vauhtia tuoden Essu ykkösen sijalla 58 vaihtoon. Juho Noponen juoksi vitososuuden ja joukkueen sijoitus oli tämän jälkeen 61. Vielä tiistaina ennen Jukolaa eLadiesien järjestämässä Jukola-treenissä Juho nähtiin käsi kipsissä, mutta Jukolaan oli vaihdettu kevyempi tuki ja osuus sujui ihan ok.
Juho Noponen Essu 1, osuus 5, vaihtosija 61 +41:40
” Oma suoritus meni ihan kohtalaisesti. Kyllähän se vähän jännitti lähteä kolme viikkoa sitten hajonneen käden kanssa juoksemaan. Suunnistus oli alussa hukassa ja rastinotot menivät huonosti. Loppua kohden alkoi kuitenkin suunnistuskin sujumaan ja yksi tavoitteista eli pystyssä pysyminen toteutui.”
Kutososuudelle Essu lähetti Alvar Palménin, joka menetti muutaman sijan, mutta ankkuriosuudelle lähdettäessä sijoitus oli kuitenkin 65 ja se oli liki 30 sijaa parempi kuin vuotta aiemmin Mikkelissä.
Alvar Palmen Essu 1, osuus 6. vaihtosija 65 +55:27
” Kuudes osuus ja sen profiili lukeutuu viestin kolmen hienoimman päiväosuuden joukkoon. Yleensä tässä kohtaa viestiä maasto on täyttynyt urista, jotka sopivat matalalle askeleelleni. Toisaalta kuudes osuus tekee tyypillisesti muutaman tiukan rastinoton hajontaparina ankkuriosuuden kanssa, jotka luovat asiaan kuuluvan haasteen. Fiilis oli siis hyvä ja uskoin tietäväni mitä tulevan pitää, kun koitti aikani lähteä viemään ykkösjoukkueen 6. osuuden viestiä. Heti alkumatkasta maaston möykkyisyys yllätti. Tämä sai minut hieman nostamaan kaasua, jottei tankki tyhjenisi ennen puoliväliä.
Aiempiin vuosiin verrattuna tuntui, että ympärillä pyöri selvästi enemmän samoista sijoista kamppailevia joukkueita. Radan keskivaiheilla tein suorituksen onnistuneimman peliliikkeen: ennen pitkää väliä jättäydyin letkan hännille jonka jälkeen otin oman valinnan – hieman pidempi tiekierto. Sijoitus nousi. Myös hapot alkoivat nousta. Tämä söi iskua tasaisilla, mutta möykkyisillä suoalueilla. Muutama vähemmän asfaltilla ja enemmän rämeikössä lenkkeillyt urheilija liisi ohitse. Onnekseni radan loppu tultiin lentokentän laitamilla, nurmi- ja hiekkakenttiä hyödyntäen niin säästyttiin suuremmalta noutajalta. Hatunnostoni kaikille 3. ja 7. osuuden raatajille!”
Ankkuriosuudelle lähti Juho Hiltunen, joka toi joukkueen sijalla 69 maaliin. Eroa voittaneeseen Stora Tunaan Essulla tuli 1:19:04. Ankkuriosuuden juoksijoista mainittakoon naisten Venlojen ykkösjoukkueen Hanne Hilo, joka ankkuroi Jukola-joukkueensa Essu 11 sijalle 831. Hanne nosti joukkueen sijoitusta peräti 211 sijaa – toki yhteislähdöstä sai hyvän vauhdin (ja letkan peräänsä!).
Hanne Hilo, Essu 11, osuus 7, loppusija 831 +6:44:27
” Hauskaa oli sit vielä lähteä seuraavana aamuna hoitamaan Essu 11 maaliin yhteislähdössä ja siellä muiden huippunaisten kanssa hoidettiin muut ukot ja veteraanit rasteille. Nostona oli 10-11 väli jossa mulla oli sama rasti kun Viktor Svenskillä ja päätin etten halua juosta teitä, että haluan mennä suoraan koska siellä varmaan on uraa, mutten halunnut mennä yksin niin houkuttelin siinä sitten pari ruotsalaista vetskua mukaani ja lopulta mua seurasi sinne joku 10 suunnistajaa niin paine oli onnistua ja tulin todella hyvin sen :) Toisena oli yksi virolainen veteraani, joka maalissa kiitteli ja ihmetteli ettei tiennyt sitä että suomalaiset naiset osaavat suunnistaa näin hyvin! Hän oli tullut loppulenkin kanssani, jossa olin naulannut kaikki rastit ja etenkin yhden aika vaikean, jossa moni oli pummannut, esim. (maailmanmestari) Emil Wingsted +7’, jonka myös voitin lopulta osuusajoissa 20s.”
Perinteiseen tapaan Jukolan yössä kiisi myös vaaleanpunaisista paidoista tunnettuja eLadiesJunioreita sekä hieman varttuneempia eLadiesejä. eLadiesJr oli viime vuotiseen tapaan ns. nastari syönnillään ja loppusijoitus 204 oli paitsi eLadiesJr:n paras sijoitus koskaan niin myös kaikista Essu-joukkueista peräti toiseksi paras sijoitus Kotka-Jukolassa. Tähän toki vaikutti se, että Essu kakkoselle tuli hylkäys. Kolmosjoukkue hävisi eLadiesJr:lle 3 sijaa ja vajaat pari minuuttia. Sekä eLadiesJr että eLadies olivat liikkeellä kahdella joukkueella. Kaikki joukkueet pääsivät maaliin.

eLadiesJr:n kaksi joukkuetta sateisessa yhteiskuvassa. Mukana myös Karppisen Inari, jolla on aina paikka eladiesJr:ssa vaikka seura onkin Turkuun muuttamisen myötä vaihtunut MS Parmaksi. eLadiesJr 1 alarivissä vasemmalta: Maria, Anni, Inari, Lydia, Emmi, Kiia ja Liisa. eladiesJr 2 ylärivissä vasemmalta: Aino, Oona, Lauriina, Elli, Milla, Maija ja Jasmin.
Liisa Raasakka eLadiesJr 1, osuus 7, loppusija 204 +3:05:28
” Juoksin Venlojen jälkeen Jukolan viestissä ankkuriosuuden Essun naisten eLadiesJr-joukkueessa. Siinä joukkueemme oli hienosti 204. ja tärkein tavoite, eli hauskan pitäminen saavutettiin! Lähdin omalle osuudelleni perinteiseen tyyliini samoilla silmillä, vietettyäni yön kilpailukeskuksessa ja Essun teltalla Essun baarin antimien äärellä. Kiia toi minulle kartan tavoitteiden mukaisesti ennen yhteislähtöä ja pääsin tekemään aika lailla omaa työtä, vaikka muita ankkureita ja edellisten osuuksien viestinviejiä löytyi maastosta runsaasti. Olisin voinut suorittaa osuuteni mukavana juttelulenkkinä MS Parman Roosa Hämäläisen kanssa, joka vaikutti ottavan osuuden kevyemmin, mutta totesin ykkösvälin jälkeen, etten malta tänään jäädä passailemaan. Sovimme Roosan kanssa, että hän poimii minut matkalta, jos jään jonnekin eksymään. Tätä Roosan ei tarvinnut tehdä, vaikka tein kyllä muutamia merkittäviä virheitä. Maalissa minua odottivat järjestystehtävissä olleen Pietun kannustushuudot ja joukkuekaverien iloiset kommentit ja kysymykset. Mieliämme lämmitti myös Essun miesten kolmosjoukkueen päihittäminen.”
Maija Raasakka eLadiesJr 2, osuus 6, vaihtosija 798 +5:39:12
” Varsinaisen Jukolan viestini kuudennelle osuudelle pääsin puoli tuntia ennen yhteislähtöä. Suorituksena se oli hyvin erilainen kuin Venlat: sekä uria että kaikkien eri osuuksien juoksijoita oli metsässä niin paljon, että oli tehtävä aivan oma suoritus. Etenin paljon yksin ja tunnelma muistutti Venloihin verrattuna enemmän perinteistä yksilökilpailua. Yhtä yhteistä rastinottovirhettä huolimatta tämäkin suoritus oli kuitenkin sujuva, ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Se oli joukkueessamme paras, ja nosti meitä noin 120 sijaa. Jatkossa kannattaa luottaa omaan suoritukseen, vaikka takaa tulevat huutelisivat, mihin suuntaan kannattaa mennä.”
Jukolan yössä tähtenä loisti jälleen myös Essun baari (koko yön seuralaisille avoin napostelupöytä). Kiitokset kaikille baarinpidossa auttaneille ja herkkuja sinne tuoneille! Tänä vuonna pääsimme myös Ylen tv-lähetykseen kun toimittaja tuli maistelemaan Essun baarin herkkuja ja puhistamme Riina Korjamoa haastateltiin.

Essun baari tunnetaan nykyään jo maanlaajuisesti. Kuvaushetkellä baaria hoitamassa Liisa ja Sanni,

Jukola on suunnistajan joulu ja juhannus ja Essun baarissa on herkkua monenlaista!
Suunnistuskesä ei ole vielä ohi! Kyselimme tähän haastatelluilta myös seuraavista kisoista ja suunnitelmista.
Anni on lähdössä jo melko pian nuorten MM-kisoihin, jotka pidetään Ruotsissa kesä-heinäkuun vaihteessa. Kisapaikkakunta on Etelä-Ruotsissa meren rannalla sijaitseva Karlskrona. Myös Anni Mäki-Hokkonen on valittu kisoihin.
Rastiviikot kutsuvat myös essulaisia. FIN5 Sallassa on näyttökilpailu Tšekin maailmancupiin ja pohjoiseen ovat matkaamassa ainakin Liisa ja Anssi. Kaikkiaan Sallaan lähtee 39 seuralaista, joista 10 pääsarjojen eliittiin. Italiaan rastiviikoille suuntaavat ainakin Daniel ja Kaisa.
Kaisa kertoo, että tänä vuonna tulee paljon suunnistusta ulkomailla. ”Muutaman viikon päästä menen perheen kanssa suunnistusviikoille Pohjois-Italiaan ja juuri ennen koulujen alkuja on luvassa Erasmus-matka Tšekkiin suunnistamaan. Kaksi Ruotsin reissuakin on tulossa eli Ungi ja 25Manna. Saatan osallistua myös Unkariin Erasmus-matkalle lokakuussa”.
Eero kertoo panostavansa nyt enemmän hiihtoon, mutta osallistuvansa suunnistuskisoihin sen verran, kun ehtii ja miten se sopivat aikatauluihin. ”Käyn kyllä varmasti syksyn SM-kisat kuitenkin”.
Maijan seuraavat suuremmat kisat ovat syksyn SM-kisat ja erityisesti lokakuussa kisattava erikoispitkän matkan kilpailu, jota hän pitää kauden pääkisanaan.
Ensi vuonna Jukola juostaan Vuokatissa. Ja kahden vuoden päästä onkin sitten luvassa seuran ehkä kaikkien aikojen isoin talkootyö kun Espoo-Jukola järjestetään. Sitä varten Kotka-Jukolassa oli jo runsaasti essulaisia talkootöissä oppimassa ja hankkimassa kokemuksia omaa Jukolaamme varten.
Tässä vielä linkit tuloksiin:
https://online.jukola.com/tulokset-new/fi/





