EsSu tarjoaa lapsille ja nuorille kunkin omaan ikäluokkaan ja taitotasoon sopivat harraste- ja kilparyhmät. Harrastajamäärien osalta suurin ryhmä ovat suunnistuskoululaiset eli noin 5-15 vuotiaat lapset. 11-vuotiaana nuoret voivat siirtyä oman motivaationsa mukaisesti joko eGroupJr -valmennusryhmään (11-15 -vuotiaille) tai jatkaa suunnistuskoulun 11-15 -vuotiaiden harrasteryhmissä. Tarkemmin eri ikävaiheiden tavoitteisiin ja painopisteisiin voit tutustua täällä.
EsSun nuorisotoiminnan yksi kulmakivistä on se, että hauskanpito ja hyvät fiilikset ovat ensisijaisen tärkeitä asioita. EsSun nuorisotoiminnan vuotuisia päätapahtumia ovat:
1) Suunnistuskoulu
2) Leimaus-leiri
3) Pokaalijahdit ja sarjakilpailut
4) Yhteiset kilpailumatkat sekä koti- että ulkomailla
5) Syysretki
Häirintävapaa Suunta
Espoon Suunta on sitoutunut häirintävapaaseen toimintaan. Toiminnassa noudatetaan Väestöliiton Et ole yksin -toimintamallia. Emme hyväksy minkäänlaista kiusaamista, häirintää tai syrjintää.
Kunnioitamme, kuuntelemme ja kannustamme toisiamme. Pyrimme edistämään hyvää yhteishenkeä ja seurakulttuuria esimerkiksi hymyilemällä, moikkaamalla ja juttelemalla muille. Jokainen saa olla oma itsensä. Kunnioitamme jokaisen omaa tilaa, emmekä jätä ketään ulkopuolelle.
Mikäli koet tai havaitset kiusaamista tai muuta asiatonta käytöstä, kerro asiasta ohjaajalle, seuran toimihenkilölle tai ole yhteydessä häirintätukihenkilöön.
Kaikilla on oikeus nauttia harrastuksesta omalla tavallaan ja ilman pelkoa!
Mikä on tärkeää?
Aktiivista elämäntapaa ja liikunnallisia taitoja lähdetään kehittämään lapsuudesta asti. Lapset ja nuoret omaksuvat monia asioita aikuisia nopeammin ja runsas monipuolinen liikunta tässä ikävaiheessa takaa hyvät edellytykset tavoitteellisemmalle urheilulle aikuisena. Nuorelle urheiljalle suositellaan liikuntaa jopa 20 tuntia viikossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ohjelmoitua harjoittelua, vaan kaikkea päivän aikaista aktiivisuutta koulumatkoilla, välitunneilla, ulkopeleissä ja seuraharjoituksissa. Tärkeintä on, että tekeminen on hauskaa ja nuori pääsee haastamaan itseään monipuolisesti. Kun liikunnasta nauttii, jaksaa sitä myös tehdä enemmän.
Nuoren urheilijan elämään mahtuu paljon muutakin kuin urheilua ja näin kuuluu ollakin. Parhaimmillaan urheiluharrastukset antavat energiaa myös muuhun arkeen ja tuovat uusia ystäviä, elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia! EsSussa halutaan tukea nuoren urheilijan kasvua kokonaisvaltaisesti. Alle on koottu muistilistaa nuorelle urheilijalle olennaisista asioista. Tämä huoneentaulu on koottu seuravalmentajien yhteistyönä ja löytyy myös pdf -muodossa täältä. Monipuolinen tekeminen tukee hyvinvointia urheilullisista tavoitteista riippumatta ja siksi taulukon muistutukset sopivat ihan jokaisele nuorelle.
| MIKÄ ON TÄRKEÄÄ? | MITÄ TARKOITTAA? |
| Pidä hauskaa! | Suunnistuksessa parasta ovat kaverit, treenit, kisat, matkat, kokemukset, luonto ja liikunnan ilo. Suunnistusta voi ja saa harrastaa myös täysin ilman kilpailullisia tavoitteita. |
| Liiku monipuolisesti |
Kokeile ja harrasta monia lajeja, myös muuta kuin kestävyysurheilua! Lapsuudessa luodaan perusta elinikäiselle liikuntaharrastukselle ja terveelle elämälle. |
| Liiku paljon | Päivittäinen liikunta koostuu koulumatkoista, koulu- ja välituntiliikunnasta, leikeistä ja peleistä, omista venyttelyistä ja lihashuollosta, ja vain pieneltä osin ohjatuista harjoituksista. |
| Syö ja nuku tarpeeksi |
Kunto nousee vain, jos saat riittävästi lepoa ja ravintoa. Syö terveellistä ja monipuolista ruokaa tarpeeksi usein, rauhoita ilta-aika ja mene ajoissa nukkumaan. |
| Kuuntele itseäsi | Väkisin ei kannata vääntää. Jos olet väsynyt, sairas tai joku paikka on kipeänä, lepää. |
| Kaverit ja kannustaminen |
Urheilun parissa voit saada paljon hyviä kavereita. Kaikki viihtyvät, onnistuvat ja kehittyvät paremmin, kun toisia kohdellaan ystävällisesti, kannustetaan ja tuetaan. |
| Harrasta muutakin kuin urheilua | Elämässä on muutakin kuin urheilu. Anna aikaa koululle, lue kirjoja, harrasta käsitöitä, vietä aikaa muiden kavereiden ja perheen kanssa – mikä ikinä tuntuukaan mukavalta. Välillä on tärkeää myös ihan vain olla. |
| MITÄ KEHITTÄÄ? | MITÄ TARKOITTAA? |
| Peruskestävyys | Hyvä peruskunto on tärkein ominaisuus niin suunnistusta kuin tervettä elämääkin ajatellen. Se kehittyy parhaiten, kun liikut paljon, monipuolisesti ja vaihtelevalla vauhdilla – välillä selvästi hengästyen. |
| Nopeus, ketteryys ja koordinaatio | Nopeus ja hyvät liikkumistaidot edistävät uuden oppimista, juoksuvauhtia ja kykyä liikkua ketterästi metsässä. Nämä kehittyvät mainiosti vauhdikkaiden pelien, kisailujen ja leikkien avulla esimerkiksi alkuverkkojen yhteydessä. Nuoruusikä on tähän parasta aikaa. Vinkki: Essun kannaritreeni! |
| Liikkuvuus | Suunnistus ja muu kestävyysliikunta jäykistävät lihaksia. Siksi on tärkeää tehdä säännöllisesti nivelten liikkuvuutta ja lihasten joustavuutta edistäviä harjoituksia osana treenien alku- ja loppuverryttelyjä sekä illalla ennen nukkumaan menoa. Hyvä liikkuvuus luodaan lapsuusaikana. |
| Lihaskunto | Hyvä lihaskunto antaa perustan kaikkien lajien harrastamiselle. Se tukee juoksutekniikkaa ja nopeutta sekä ehkäisee vammojen syntymistä. Alle 15-vuotiaana kannattaa keskittyä oikean tekniikan opetteluun ja kehonpainolla tehtäviin harjoituksiin, joissa vahvistetaan monipuolisesti vartalon kaikkia lihasryhmiä. Suunnistajalle erityisen tärkeää on hyvä keskivartalon lihaskunto. Jalkojen voimataso kehittyy myös hyppelyiden, loikkien ja maastossa juoksun avulla. Vinkki: Junioreiden salitreeni! |
| Juokseminen eri muodoissa | Suunnistus, kuten monet muutkin lajit, perustuvat liikkumiseen juosten. Siksi on tärkeää juosta erilaisilla tavoilla ja vauhdeilla ja erilaisissa paikoissa. Juoksua voi harjoitella eri lajien parissa. |
| Suunnistustaito | Suunnistustaito kehittyy monipuolisten harjoitusten, kilpailujen ja toistojen kautta. Taidon kehittämisessä ei tarvitse kiirehtiä. Tee mieluummin vähemmän ja keskittyneesti hyviä taitoharjoituksia kuin paljon puolihuolimattomia suorituksia. Treenaa sprinttiä ja metsäsuunnistusta. Haasta itseäsi välillä vaativammilla radoilla ja uusilla maastoilla. Omien suoritusten analysointi sekä erilaisten karttojen, ratojen ja huippujen reitinvalintojen tutkiminen ovat osa taitoharjoittelua. |
| MIKÄ EI OLE NIIN TÄRKEÄÄ? | MITÄ TARKOITTAA? |
| Kilpailumenestys ja vertailu muihin |
Kilpailut voivat tuoda tavoitteita ja motivaatiota harjoitteluun ja ovat hyvä tapa oppia. Suorituksissa kannattaa kuitenkin keskittyä ensisijaisesti oman kehityksen seuraamiseen, ei niinkään vertailuun muiden kanssa. Nuoret kehittyvät eri tahtiin ja kilpailumenestys nuorten sarjoissa ei kerro juurikaan siitä, kenestä voi aikuisena tulla huippusuunnistaja. |
| Lajinvalinta | Alle 15-vuotiaan ei kannata keskittyä yhden lajin harjoitteluun ja siinä kilpailemiseen. Monipuolinen liikkuminen ja eri lajien harrastaminen tukevat urheilijana kasvua aikaista erikoistumista paremmin. |
| Ohjelmoitu kestävyysharjoittelu |
Alle 15-vuotiaana ei vielä tarvita aikuismaista ohjelmoitua kestävyysharjoittelua. Kestävyys kehittyy luonnostaan, kun harjoittelun rakentaa seuratreenien, muiden harrastusten, kisojen ja oman innostuksen mukaan tapahtuvan liikkumisen ympärille. Kun liikkuminen on monipuolista, itselle hauskaa ja sopivaa, sitä jaksaa myös tehdä enemmän. Nuori urheilija voi tehdä välillä rankkojakin treenejä, kunhan muistaa levätä tarpeeksi. |
