Kohti Jukolaa – muistoja ja ajatuksia

MIkkeli-Jukolaan on enää neljä yötä! Kyselimme muutamilta seuralaisilta muistoja ja ajatuksia Jukolan viestistä. Näitä lukiessa on mukava virittäytyä kohti tämän vuoden Jukolaa. Tuokoon se kaikille lisää uusia mieleenpainuvia muistoja ja mukavia kohtaamisia. Ja tietysti myös onnistumisia metsässä!

Esitimme nämä kysymykset kaikille:

1. Monesko Jukolan/Venlojen viesti sinulla on nyt tulossa?
2. Kerro jokin mieleen painunut muisto Jukolasta/Venloista?
3. Mikä on parasta Jukolassa/Venloissa?
4. Mitä odotat tämän vuoden kisasta?

 

Heikki Tiihonen

1. 50. Jukolan viesti.
2. 1975 Jukola juostiin vielä touko-kesäkuun vaihteessa. Tuolloin oli oma lakituspäiväni ja piti lähteä Jukolaan ennen lakkiaisjuhliani. Juoksin KuoSun ankkurina mielestäni ihan hyvin. Maalissa oli seuran johto vastassa ja ojensi minulle yo-lahjan minkä olivat keränneet seuralaisilta. Tuntui kivalta.
3. Seuran kokoontuminen yhteen, ja vaikka joukkueillamme on eri tavoitteet niin niistä on kiva keskustalla kun kaikilla kokemus samasta maastosta ja kartasta.
4. Kesäöistä seikkailua kuten aina Jukolassa.

 

Marja Liisa Autti

1. Tänä vuonna juoksen 37. Venlojen viestin ja urakkaan kuuluu näillä näkymin myös 10. Jukolan viestin ankkuriosuus.
2. Kisamuistona on jäänyt mieleen Kraateri-Jukola vuodelta 1991, missä onnistuin mielestäni avausosuudella hyvin, ja tulin kakkosena vaihtoon. Siihen aikaan sain aina juosta avausosuuden Venloissa, niin pääsin nauttimaan tunnelmasta, vaikka kasvattajaseurallani ei ollut mahdollisuuksia kisata huippusijoituksista. Myös vuoden 1984 Vierumäen Jukola on jäänyt mieleen, kun juoksin Venlojen avauksen käsi lastassa, kun ranteessa oli tikit leikkauksen jäljiltä. Tietenkään ei voi vähätellä vuoden 1993 Paimion-Jukolaa, missä juoksimme Essun joukkueella sijalle 13.

Itse kisan ulkopuolelta muistan hyvin Jämi-Jukolan 2004, missä olin lasten kanssa. Juuri tullessamme leirialueelle sinne osui trombi, joka heitteli telttoja. Yksi kupoliteltta lensi ilmassa sylkien oviaukosta makuualustan ja vaatteita, ennen kuin hävisi trombin mukana jonnekin metsän taakse. Lapset halusivat, että sidon meidän oman teltan puuhun kiinni, ettei trombi vie meitä!

3. Parasta on yhteisöllisyys ja joukkuehenki, ja tietysti se, että näkee paljon vanhoja tuttuja yli 50-vuotisen suunnistusurani varrelta.
4. Odotan varsinkin Jukolan ylipitkää ankkuriosuutta raskaassa maastossa vähän kauhunsekaisin tuntein, kun en ole mielestäni läheskään edellisvuosien kunnossa. Ensi vuonna en juokse molempia viestejä, vaan ilmoittaudun talkoohommiin, kun alan valmistautua pikkuhiljaa Espoo-Jukolaan vastuisiin.

 

Riina Korjamo

1. Olen osallistunut 20 Venlojen viestiin, ensimmäisen kerran vuonna 1993 Paimiossa. Nyt siis 21. Venlat tulossa. Jukolan viestiin en ole koskaan osallistunut.
2. Erityistä yksittäistä viestimuistoa ei tule mieleen, ei ole tainnut koskaan tulla mitään aivan huippusuoritusta, muttei mitään ihan katastrofaalistakaan. Kesäkuun lapsena minulla on usein ollut syntymäpäivät Jukolaviikonloppuna ja aika monet synttärikahvit ja pullat on tullut Jukolan kahvilassa juotua.
3. Parasta koko Jukolaviikonlopussa on sen tunnelma ja sekä seurakavereiden että muiden suunnistuskavereiden tapaaminen. Erityisesti molempien lähtöjen ja aamuyön kisatunnelmat on jotain sellaista, mitä voi fiilistellä oikeasti vain paikan päällä.
4. Venlojen 2-osuus on mun tämänhetkiselle kunnolle melko pitkä, mutta kyllä sieltä meikäläisen vanhoilla pohjilla ja hitaalla dieselkoneella taas maaliin tullaan 😁. Kisan jälkeen odotan saavani Essun baarista tämänvuotiset synttärikahvit.

 

Miika Vehmas

1. 13. Jukolan viesti
2. Ensimmäinen Jukola Vantaalla on jäänyt mieleen ihan vaan koska oli ensimmäinen kerta Jukolassa juoksemassa. Maastollisesti mieleen jäänyt Napapiiri-Jukola ja sen pitkän yön yli 5km rastiväli
3. Jukolan tunnelma, taikayö jonka kokee vain kerran vuodessa
4. Haastavia ratoja ja fyysistä maastoa

 

Emmi Markki

1. Tämän vuoden Jukola on mun seitsemäs
2. ⁠Ehkä päällimmäisenä viime vuoden Jukola, kun pääsin ensimmäistä kertaa juoksemaan numeroliivi päällä ja kaksi Essun joukkuetta pääsi palkinnoille.
3. ⁠Parasta on se, että pääsee kavereiden kanssa juoksemaan ja nauttimaan ainutlaatuisesta viestitunnelmasta. On myös aina yhtä siistiä päästä osallistumaan Venlojen lisäksi myös Jukolaan meidän eLadiesJr joukkueella.
4. ⁠Tämän vuoden kisa tulee olemaan fyysisesti rankka, mutta myös suunnistuksellisesti haastava, mutta se varmasti sopii meidän juoksijoille. Rankan kisan lisäksi odotan tietysti myös jukolatunnelmaa!

 

Ville Karhu

1. Taitaa olla viides kerta.
2. Saatiin Iso-Syötteen Jukolassa 1988 Kajaanin Rossosta menomatkalla koko seurue ruokamyrkytys.
3. Tapahtuman ainutlaatuisuus urheilumaailmassa
4. Odotan pieniä ja isoja pummeja, valitettavasti. Lisäksi odotan maitohappoja.

 

Pietari Hyvärinen

1. 11. Jukolan viesti
2. Ensimmäisessä Jukolassani (Kuopio) olin yhteislähdössä ja juoksukuntoa löytyi. Olin top5 joukossa K-pisteelle mutta ykköselle päästyäni suurin osa ihmisistä oli könynnyt ohitseni. Myöhemmin vauhti on pudonnut mutta rastille löydän sujuvammin.
3. Jukolan taianomaisin hetki on aamuyön hetkessä, kun kartan saa käteensä edelliseltä juoksijalta vaihtopuomilla. Kosteuden raikas tuoksu täyttää ilman, maa hengittää yön viileyttä, ja askel on hetken kevyt kuin lupaus. Edessä on suuri seikkailu. Mielessä kaikuvat Kiven sanat: ’Metsän poika tahdon olla, sankar’ jylhän kuusiston…’
4. Kouluvuosien muistot Mikkelin metsistä eivät varsinaisesti houkutelleet edeltävään Mikkelin Jukolaan (2009). Nyt on kuitenkin aika antaa tahdonvoiman viedä läpi harmaan kiven ja kohdata metsä sellaisena kuin se on. Toivon vain, että jalat kestävät ja tästä seikkailusta jää jotain, mitä muistelee vielä pitkään – ehkä jopa hymyillen.

 

Maria Määttänen

1. 8. Venlojen viesti
2. ⁠Mieleenpainuvin muisto on varmastikin ensimmäinen Venlojen viesti, jonka pääsin juoksemaan 15-vuotiaana. Sitä hetkeä oli monta vuotta tullut odotettua ja lisäksi kilpailu sujui hyvin sekä joukkueelta että itseltäni.
3. ⁠Parasta on tapahtuman hieno ilmapiiri, kun sekä kuntoilijat, että maailman huiput pääsevät kisaamaan samassa kilpailussa.
4. ⁠Odotan tämän vuoden kisasta hienoa suunnistuskokemusta ja sitä että pääsee näkemään kavereita ja tuttavia.

 

Marita Kokkila

1. Juoksijana olen ollut Venloissa mukana 42 kertaa ja ”katsojana” viisi kertaa. Ensimmäiset Venla-juoksuni olivat 1976 ja 1977. Nämä olivat viimeiset henkilökohtaiset Venla-juoksut. Vuodesta 1978 alkaen on juostu Venlojen viestejä ( historiatietoa nuorisolle😉). Ensimmäisen kerran olin Jukolassa kolmen kuukauden ikäisenä v. 1959 Tyrväällä, jossa perheemme silloin asui. Isäni suunnisti Suunta Sepoissa ja hän oli Jukolassa vastuussa ruokakuljetuksista. Olen siis ollut Jukolan viestin järjestävässä seurassa aiemminkin😂. Minulla ei tosin ole muistikuvia ensimmäisestä Jukolastani😉…
2. Ensimmäinen Jukola-muistoni on vuodelta 1969. Silloin Jukola pidettiin jälleen Tyrväällä. Isäni suunnisti Porin Tarmon joukkueessa ja olimme perheenä mukana. Tästä Jukolasta muistan vain sen, että miten hampaat yöllä kalisivat, kun palelin teltassa. Ei ollut mitään hienoja lämpimiä makuualustoja eikä untuvapusseja…Tuon yön jälkeen minulla on aina ollut telttaillessa pipo, villahousut ja villasukat mukana😂.

Muistoni Jukolan viesteistä liittyvät muutenkin enemmän muihin seikkoihin kuin varsinaiseen suunnistukseen. Mieleen ovat erityisesti jääneet:

• lumisateen valkaisema maasto ja pakkasyö Kankaanpäässä 50v sitten
• traktoriarmeija vetämässä busseja pois pelloilta Kura-Jukolassa 1981 ja seurakaverin lasten ilo kuraleikeistä: ”Äiti, miksei meillä ole kotona koskaan näin paljon kuraa😄!!”
• keskiyön aurinko ( ja hyttyset!!!) Rovaniemellä 1980, jne…
• Vauhti on hiipunut, mutta suunnistukseni on Venloissa yleensä sujunut ihan hyvin, lukuun ottamatta yhtä Jukolaa 80-luvun alkupuolella. Juoksin silloin Rastikarhujen kakkosjoukkueessa. Jäin aloitusosuudella etsimään ykkösrastia niin pitkäksi aikaa, että ”metsä hiljeni” eikä näkynyt enää ketään. Jonkun ajan kuluttua näin toisen eksyneen, silloisen ja nykyisen seurakaverini ja ykkösjoukkueen aloittajan, Merja Tarkiaisen (Merjan lupa kertoa😉). Muistan tunteeni: ensin helpotus kun näin jonkun, sitten kyllä harmitus  ykkösjoukkueen puolesta.

Mukaviakin muistoja ja onnistumisia on paljon. On ollut hienoa myös kokea joskus, miltä tuntuu juosta kärkiletkassa. Vuoden 1977 Venlojen juoksussa pysyin kärjen tuntumassa loppuun asti ja olin 13. Samalla sijoituksella toin joukkueeni ensimmäiseltä osuudelta vaihtoon Rovaniemellä 1980. Hyvä muisto sekin😄.

3. Parasta on Jukolan ainutlaatuinen tunnelma. Se vain pitää kokea. Jännitystä lähtö-/ vaihtoalueella on vieläkin, vaikka ei ole enää mitään tulostavoitteita. Tavoitteena on kuitenkin edelleen jaksaa kunnialla ja ehjänä reitti läpi, omissa aikarajoissa. Ja se tunne, kun on päässyt maaliin! Ja tietenkin jälkispekulaatiot. Yhden kerran olen 2000-luvulla ollut pelkästään ”turistina” seuraamassa kisoja. Hyvä kokemus sekin, ilman tuota omaa jännitystä. Silloin seurasin kisaa maaliviitoituksella niin kauan, että maali jo suljettiin ja kannustin vielä senkin jälkeen muutamat sinnikkäät maaliin.
4. Odotan Mikkelistä suunnistushaasteita, mielenkiintoisia bussimatkoja😉, hyvää kesäistä sateetonta päivää, hyvää menestystä EsSun joukkueille ja Maailman parasta Suunnistusseuraa❤️!

 

Sanna Tervakangas

1. Venlojen viestejä on takana 29 – tänä vuonna Venlat jäävät väliin kun olen lauantaipäivän talkoohommissa keräämässä oppia meidän omaa Espoo-Jukolaa varten. Jukolan viestissä ehdin tänäkin vuonna juosta ja tämä onkin jo kymmenes kerta!
2. Yksi mieleenpainuvimmista muistoistani on kun osallistuimme ensimmäisen kerran eLadies-joukkueella Jukolaan Paimiossa v. 2015. Silloin täysiä naisjoukkueita ei Jukolassa vielä ollut kuin ihan muutamia joten metsässäkin saimme aika paljon huomiota ja ihailua kanssasuunnistajilta. Ja olihan se aivan huikeaa juosta samaan aikaan auringonnousun kanssa.
3. Parasta on Jukolan tunnelma – se on jotain sellaista mitä ei voi edes sanoin kuvata. On mahtavaa viettää viikonloppu suunnistusystävien kanssa!
4. Tänä vuonna olen ensimmäistä kertaa osana Jukolan talkooporukkaa joten uusia Jukola-kokemuksia on sitä kautta luvassa!

 

Juha Kuuluvainen

1. Nyt tulossa 36. Jukola. Ensimmäinen v. 1983 Valkealan Selänpäässä.
2. ⁠Vuoden 1994 Pyhä-Luosto Jukola on jäänyt erityisesti mieleen. Silloin en päässyt juoksemaan mutta olin järjestävän seuran puolesta useamman vuoden valmistelemassa itse tapahtumaa. Tapahtumaviikonloppuna olin sitten viestin pääkuuluttajan apurina joukkueita ja juoksijoita tunnistamassa niin selostuskopissa kuin välillä maastossakin.
3. ⁠Parasta on viestin tunnelma, vuosittain vaihtuvat maastot ja tapahtuman omaleimaisuus
4. ⁠Haastavaa maastoa ja hyvää tunnelmaa

 

Maija Raasakka

1. Tämä on 13. Jukolan viestini, ensimmäinen oli Vantaalla 2012
2. Onnistuneimpia venla-suorituksiani on edelleen Venlojen viestin kolmas osuus Lappee-Jukolassa 2016, jossa tulin vaihtoon sijalla 167. Kisa meni hyvin, tunnelma oli vauhdikas, eikä osuudellani edes juuri satanut. Erityisen mieleenpainuvana nostan esille Porvoo-Jukolan 2023, jossa juoksin ensimmäistä kertaa itse Jukolan viestissä (eLadiesJr, 6.osuus). Tunnelma oli erinomainen vaikka tein samassa paikassa virheen kuin edellisen päivän Venloissa.
3. Kilpailemisen näkökulmasta parasta on toki ainutlaatuinen suurviestitunnelma ja laadukkaat radat. Mutta laajemmalla tasolla parasta on se, millainen täysin ainutlaatuinen pienoisyhteisö, kokonainen rinnakkaismaailma jokavuotisen Jukolan viestin ympärille fyysisesti muodostuu. Se konkreettinen tila, missä Jukolassa ollaan, on oma todellisuutensa, joka on aivan pohjimmiltaan täysin erilainen kuin esimerkiksi festarien kaltaisissa kaupallisissa tapahtumissa. Missään ei ole sellaista yhteisöä kuin suunnistajien kesken. Suunnistajat luovat joka vuosi maailmansa uudelleen, ja se on aina yhtä kokonaisvaltaisen vaikuttavaa.
4. Odotan pääseväni tekemään sellaisen sujuvan ja onnistuneen viestisuorituksen, johon voin jälkikäteen olla tyytyväinen. Näin tein myös viime vuonna. Keskityn maaston muotojen lukemiseen enkä lähde hätiköimään vaikka ympärillä on paljon muita kilpailijoita.

 

Isot kiitokset kaikille vastanneille! Ja tsemppiä Mikkeliin niin teille kuin kaikille meille muillekin.

Jutun artikkelikuva on Lakia-Jukolan Venlojen viestin lähdöstä. Kuvasta voi erottaa ykkösjoukkueen aloittajan Hanne Hilon edessä oikealle numerolla 36. Kuvan vasemmassa laidassa on kolmosjoukkueen aloittaja Liisa Raasakka pinkeissä sukissaan. Kuva: SSL/Timo Mikkola.