Suunnistusta suurella sielulla ja terveellä sydämellä

Vuosikaudet olen onnistunut torjumaan flunssapöpöt; kiitos työelämässä saadun virusvasta-ainecocktailin ja tunnollisesti otetun influenssarokotteen. Nyt kuitenkin äkäiset ja sitkeät virukset onnistuivat löytämään aukon  vankassa  puolustuksessa ja useita viikkoja meni yskä-nuha-kurkkukipukierteen kourissa. Ja kunnon influenssaepidemiaa vasta odotellaan (johon ottamani rokote ei kuulemma tehoa) !  Tunnustan; kävin yskimässä yhdet korttelirastit ja niiskuttamassa (ja liukastelemassa) Kasavuoren loppiaisyöprologin ja hengissä vielä. Siis jos vähän nenä vuotaa  tai kurkku kutiaa niin onko se kuolemaksi?

Aktiivisesti liikuntaa harrastavat sairastavat keskimäärin vähemmän flunssatauteja kuin liikuntaa harrastamattomat mutta toisaalta rankka fyysinen kuormitus hetkellisesti myös vähentää puolustuskykyä jolloin elimistö on otollisimmillaan virushyökkäykselle. Tiedetään, että mikäli flunssavirus on jo elimistöön päässyt, voi rankka treeni lisätä viruksen kykyä lisääntyä ja jakaantua elimistössä (ainakin hiirillä) ja kylmä ilma voi entisestään innostaa virusta. Me suunnistajathan emme tunnetusti olla hiiriä mutta potentiaalisesti vakavasta asiasta on kyse.

Kavala peikko flunssatautien yhteydessä on sydänlihastulehdus, joka iskee 1%:lle flunssapotilaista. Sydänlihastulehdus voi olla hyvinkin vähäoireinen tai toisaalta johtaa vaikeaan sydämen vajaatoimintaan. Sydänlihastulehduksen yhteydessä fyysisen kuormituksen aiheuttama sympaattisen hermoston ärsytys ja pulssin kiihtyminen lisäävät  riskiä komplikaatioihin ja sydänlihastulehduksen pahenemiseen jonka vuoksi urheilu on kiellettyä sydänlihastulehduksen (ja flunssan) yhteydessä.

Nykyisten junnujen vanhemmat muistavat vielä hyvin 1990-luvun vaihteen Ruotsin katastrofin jolloin 3 vuoden aikana menehtyi äkillisesti treenien yhteydessä tai sen jälkeen 7 ruotsalaista nuorta kilpasuunnistajaa tunnetuimpana Södertälje IFK :n maajoukkuesuunnistaja Melker Karlsson. 75%:lta menehtyneistä löytyi sydämestä viitteitä sydänlihastulehduksesta joskaan lopullista totuutta ei asiasta koskaan saada.

Sydänlihastulehduksen oireita ovat rintakipu, rasituksensiedon väheneminen ja rytmihäiriöt. Kipu voi olla pistävää tai puristavaa ja yleensä esiintyy myös levossa. Kipu saattaa säteillä niskaan tai hartioihin ja joskus tietyt asennot, kuten etukumarassa istuminen saattaa helpottaa kipua. Sydämen pumppausvajausta esiintyy kaikkein rajuimmissa tapauksissa. Mikäli flunssaan liittyy rintakipua on syytä käydä lääkärin juttusilla mutta perussääntö on, että mikäli flunssatautiin liittyy yleisoireita, kuten kuumetta, poikkeavaa väsymystä, sydämen lyöntitiheyden kasvua tai lihassärkyä, on oikea paikka kotona levossa ja urheilua ei saa harrastaa.

 

Suuri sydän mielletään yleisesti positiiviseksi asiaksi mutta tosiasiassa sydämen suurentuminen on useimmiten merkki sydänsairaudesta. Ongelmaksi asian tekee kuitenkin se, että myös säännöllinen aktiiviurheilu voi aiheuttaa sydämen koon kasvua  ja on hankalaa tai jopa mahdotonta arvioida onko urheilijan sydämen koon kasvun syynä sydämen sairaus tai raju treeni.

Helpoin keino erottaa potentiaalisesti vaarallinen sydämen koon tai sydänlihaksen paksuuden kasvu hyvänlaatuisesta urheilijansydämestä on kuitenkin yksinkertainen. Muutaman kuukauden treenitauon jälkeen urheiluun liittyvät fysiologiset muutokset palautuvat kun taas sairauteen liittyvät muutokset eivät. Helppo keino kyllä, mutta kuinka moni nuori aktiiviurheilija on valmis pitämään muutaman kuukauden tauon vain varmuuden vuoksi vaikka toisessa vaakakupissa olisikin jopa henkeä uhkaava sydänsairaus?

Italia on ollut edelläkävijä urheilijoiden terveystarkastuksissa ja aktiiviurheilijoilla on jo viime vuosituhannelta saakka vaadittu lääkärintodistusta sydämen terveydestä. Suomessa on tekeillä suositus asian suhteen mutta kuten edeltä selviää, ei asia suinkaan ole ongelmatonta. Jopa 5%:lla urheilijoista esiintyy nk. vääriä positiivisia löydöksiä herättäen turhaan epäilyn sydänsairaudesta.

Miksi sitten pitäisi sydänsairautta seuloa? Jokainen on lukenut iltasanomalööppejä futiskentälle menehtyneistä terveistä urheilijoista ja sydänlihastulehduksen ohella nuoren urheilijan äkkikuoleman syynä voi olla aiemmin diagnosoimaton piilevä  sydänsairaus.

Tässä vaiheessa kun virallista ohjeistusta ei urheilijoiden sydänsairauksien seulonnasta Suomessa vielä ole, voisi yleisenä neuvona antaa seuraavaa: Aktiivisesti treenaavien nuorten on syytä käydä tarkastuksessa mikäli lähisuvussa on nuorella iällä sydänsairauksia tai selittämättömiä menehtymisiä tai mikäli on kokenut pyörtymisiä tai silmissä sumenemisia tai rintakipua treenien yhteydessä.

 

Veteraanien kohdalla sepelvaltimotauti on yleisin syy joka saattaa viedä veteraaniurheilijan nk. suunnistuskengät jalassa. Veteraanien onkin syytä käydä lääkärintarkastuksessa mikäli kunto selittämättömästä syystä äkillisesti laskee, esiintyy rintakipua tai rasituksessa on tunne kuin olisi vanne rintakehän ympärillä. Useimmiten syy kunnon laskuun löytyy kyllä onneksi muualta ja valitettavasti perustutkimukset eivät aina pysty löytämään vaikeitakaan sepelvaltimoahtaumia.

 

Toivotan kaikille Essulaisille hyväsydämistä vuotta 2015.

 

Marjut

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.